Jos kehität verkkosivustoja asiakkaillesi, seuraava kysymys saattaa tulla esille sivustouudistuksessa, asiakastapaamisessa tai juuri ennen uuden sivuston julkaisua. Ehkä asiakkaasi on jo kuullut uusista saavutettavuusvaatimuksista, ehkä heidän oma asiakkaansa on tuonut asian esiin, tai asiakkaasi on vain kiinnostunut tekemään digitaalisista palveluistaan helppokäyttöisempiä.
“Onko sivusto aidosti saavutettava?”
Mikä ikinä onkaan herättänyt kysymyksen, saavutettavuudesta on tulossa yhä keskeisempi osa digitoimistojen ja asiakkaiden välisiä keskusteluja.
Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa, ja mitä kannattaa ottaa huomioon keskusteluissa? Haastattelimme saavutettavuustyökalu Eye-Ablen Kirsty Sharpia (Partnership Manager UK & Ireland) ja Ewa Gräuleria (VP Product). He työskentelevät päivittäin yritysten ja toimistojen kanssa, jotka ovat hyvin eri vaiheissa saavutettavuusasioissa – aina alustavista tiedusteluista ja kysymyksistä organisaatioihin, jotka ovat jo tehneet saavutettavuudesta osan arkipäiväänsä.
”Näemme, miten saavutettavuudesta on tulossa yhä isompi osa digitoimistojen ja heidän asiakkaidensa välistä jokapäiväistä keskustelua. Toimistoilta odotetaan nykyään saavutettavuusosaamisen sisällyttämistä kehitysprosesseihin. Seuraava kysymys kuuluukin, kuka kokonaisuutta hallinnoi.”
Kirsty Sharp, Partnership Manager UK & Ireland, Eye-Able
Kiinnostus saavutettavuutta kohtaan kasvaa, sillä EU:n saavutettavuusdirektiiviä (European Accessibility Act, EAA) on alettu soveltaa 28.6.2025 alkaen.
Lainsäädäntö on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Yritykset miettivät nyt sitä, ketkä voivat käyttää heidän digitaalisia palveluitaan, miten saavutettavat käyttökokemukset vaikuttavat asiakkaisiin, ja mitä saavutettavuus tarkoittaa nettisivujen suunnittelun, kehittämisen ja ylläpidon kannalta.
Digi- ja mainostoimistoille tämä tarkoittaa saavutettavuuskysymysten kasvavaa määrää, ja niihin pitäisi myös vastata.
Digitoimistot ja saavutettavuus: Usein kysyttyä
Mitä mainos- ja digitoimistoissa tulisi tietää, kun digitaalisten palveluiden saavutettavuus herättää kysymyksiä? Olemme koonneet tähän neuvoja alkuun pääsemiseksi. Lisäksi esittelemme käytännön seikkoja, jotka auttavat sinua keskusteluissa asiakkaasi kanssa.
”Koskeeko saavutettavuusdirektiivi asiakkaidemme liiketoimintaa?”
Tämä on usein ensimmäinen kysymys, jonka digitoimistot esittävät. Valitettavasti siihen ei ole tarjolla yksinkertaista vastausta.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että EAA-direktiivi kattaa tietyt kuluttajille tarjottavat tuotteet ja palvelut, mukaan lukien verkkokaupan, pankkipalvelut, liikenteen ja sähköisen viestinnän. Jos asiakkaasi tarjoaa kuluttajille suunnattua digitaalista palvelua, kannattaa tutkia tarkemmin, koskevatko vaatimukset myös heitä.
Poikkeuksiakin on: esimerkiksi palveluja tarjoavat mikroyritykset on yleensä vapautettu direktiivin vaatimuksista. Tämä koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.
Puhtaasti B2B-palvelut jäävät usein soveltamisalan ulkopuolelle, mutta se, onko yritys B2B- vai B2C-toimija, ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Maakohtaisia eroja on myös.
Jos asiaan liittyy epävarmuutta, kannattaa asia ottaa esille saavutettavuusasiantuntijan kanssa. Sinun ei välttämättä tarvitse antaa asiakkaille juridista arviota, mutta digitoimiston tulee tunnistaa, milloin saavutettavuusvaatimukset voivat olla olennaisia, ja ohjata asiakas oikeaan suuntaan.
”Jos saavutettavuusdirektiivi ei päde, kannattaako saavutettavuuteen silti panostaa?”
Ehdottomasti. Saavutettavuutta kannattaa miettiä, vaikka sitä ei lakisääteisesti vaadittaisikaan. Loppujen lopuksi saavutettavuudella varmistetaan, että mahdollisimman moni ihminen pystyy käyttämään digitaalisia tuotteitasi ja palveluitasi sujuvasti.
Vuonna 2024 lähes joka neljäs yli 16-vuotias EU:ssa (23,9 %) ilmoitti toimintarajoitteesta tai vammasta. Pysyvät vammat ovat kuitenkin vain osa kokonaisuutta, ja kuka tahansa voi kohdata myös tilapäisiä tai tilannekohtaisia esteitä elämässä. Tämä tarkoittaa, että saavutettava suunnittelu hyödyttää usein huomattavasti suurempaa joukkoa kuin vain sitä, jolle palvelu oli alun perin tarkoitettu.
”Monet yritykset aliarvioivat sen, kuinka moni ihminen hyötyy saavutettavuudesta – kyse on paljon laajemmasta joukosta kuin vain ihmisistä, joilla on pysyvä vamma. Kun poistamme esteitä yhdeltä ryhmältä, luomme paremman kokemuksen kaikille. Mielessä kannattaa pitää myös ne ihmiset, joille toimintarajoite on uusi asia, ja joilla ei välttämättä vielä ole tarvittavaa tukea, apuvälineitä tai laitteistoa käytössään.”
”Saavutettavuus ei ole marginaaliasia. Elämän eri vaiheissa monet meistä hyötyvät saavutettavammista tuotteista, palveluista, tiloista ja kokemuksista. Saavutettavuus edellä suunnitteleminen tarkoittaa kitkan poistamista, useamman ihmisen tavoittamista ja parempien kokemusten luomista aiempaa useammalle.”
— Kirsty Sharp
Paremman saavutettavuuden vaikutuksen voi nähdä arkipäiväisissä digitaalisissa kokemuksissa:
- Tekstitetty video tukee erityisesti kuuroja ja huonokuuloisia, mutta tekstitykset ovat hyödyllisiä kenelle tahansa, vaikka videota meluisassa ympäristössä katsellessa.
- Hyvä värikontrasti auttaa eritoten heikkonäköisiä, mutta tekee näytöistä ja elementeistä helpommin luettavia kirkkaassa auringonvalossa.
- Selkeät ja yksinkertaiset lomakkeet helpottavat verkkosivuston käyttöä niille joilla on kognitiivisia haasteita, mutta luovat samalla sujuvamman kokemuksen kaikille ostoskorin tai rekisteröinnin parissa asioiville.
”Onko saavutettavuudesta muuta hyötyä asiakkaan liiketoiminnalle kuin pelkkä vaatimusten täyttäminen?”
Enemmän kuin saattaa tulla ajatelleeksi. Saavutettavuus auttaa yrityksiä tavoittamaan enemmän ihmisiä, karsii käytettävyyden esteitä ja parantaa asiakaskokemusta. Se vahvistaa myös luottamusta brändiin, kannustaen meitä kaikkia rakentamaan parempia ja yhtenäisempiä digitaalisia tuotteita.
Hyödyt ulottuvat myös käytettävyyttä pidemmälle: selkeät sivurakenteet, kuvailevat linkit ja merkitykselliset alt-tekstit tekevät sisällöstä helpommin ymmärrettävää sekä käyttäjille että hakukoneille. Tämän vuoksi saavutettavat verkkosivustot suoriutuvat usein paremmin myös hakukoneoptimoinnissa (GEO, SEO) ja sijoittuvat paremmin hakutuloksissa.
”Saavutettavuudessa ja hyvissä SEO-käytännöissä on paljon päällekkäisyyttä, sillä molemmat aihealueet hyötyvät selkeästi jäsennellystä, ymmärrettävästä ja helposti navigoitavasta sisällöstä. Saavutettavuutta ei kuitenkaan pitäisi nähdä pelkkänä hakukonenäkyvyyden taktiikkana, vaan ensisijainen tavoite tulisi aina olla paremman käyttökokemuksen luominen ihmisille.”
— Ewa Gräuler, VP Product, Eye-Able
”Minkä kaiken täytyy olla saavutettavaa asiakkaamme sivustolla?”
Yleinen harhaluulo on, että saavutettavuus koskee lähinnä verkkosivuston etusivua, vaikka koko digitaalista asiakaspolkua tulisi tarkastella.
Kuvittele, että asiakkaallasi on matkailusivusto. Sen vierailija saattaa etsiä kohdetta, vertailla hotelleja, valita päivämäärät, luoda tilin, täyttää varauslomakkeen, suorittaa maksun ja lopulta vastaanottaa vahvistuksen sekä matkustusasiakirjat. Käytettävyyden tulee koskea jokaista vaihetta.
Esimerkkitapauksessa kannattaisi varmistaa, että hakua ja päivämäärävalitsinta voi käyttää näppäimistöllä, lomakkeissa on selkeät nimikkeet ja virheilmoitukset, kuviin on määritelty riittävän kuvaavat alt-tekstit, ja että kassavaihe toimii avustavien teknologioiden (kuten ruudunlukuohjelmien) kanssa.
Saavutettavuus ei myöskään rajoitu pelkästään verkkosivustoon. Palvelusta riippuen saavutettavuus voi kattaa myös sovellukset, PDF-tiedostot, videot ja kaiken muun digitaalisen sisällön, jota asiakaspolulla tarvitaan.
Digitoimistoille on hyödyllisempää ajatella yksittäisten sivujen sijaan kokonaisia käyttäjäpolkuja. Pystyykö loppuasiakas oikeasti etenemään prosessin alusta loppuun esteitä kohtaamatta?
Älä käsittele saavutettavuutta kertaluonteisena tarkistuksena. Verkkosivustot muuttuvat jatkuvasti, ja uusi sisältö, komponentit tai päivitykset voivat tuoda mukanaan uusia esteitä.
”Asiakasprojektimme on niin monimutkainen, mistä kannattaa aloittaa?”
Kaikkea ei tarvitse ottaa haltuun kerralla. Aloita sivuista ja käyttäjäpoluista, joilla on eniten merkitystä – erityisesti asiakkaan osto- tai asiakaspolun avainvaiheista. Verkkokauppasivustolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi laskeutumis- ja tuotesivuja, hakua ja navigointia, tilin luomista, mahdollisia lomakkeita, ostoskoria ja kassaa sekä ladattavia tiedostoja.
Automaattisen ja manuaalisen testaamisen yhdistelmä auttaa hahmottamaan, missä suurimmat esteet sijaitsevat. Priorisoi sen jälkeen ne ongelmat, joilla on suurin vaikutus käyttäjiin, ja korjaa ne vaihe vaiheelta.
Saavutettavuutta ei kannata käsitellä kertaluonteisena tarkistuksena. Verkkosivustot muuttuvat jatkuvasti. Kaikki uusi sisältö, komponentit tai päivitykset voivat myös tuoda mukanaan uusia esteitä. Säännöllisestä testauksesta ja seurannasta tulisikin tulla osa kehittämäsi sivuston normaaleja työnkulkuja.
”Voimmeko luottaa pelkkiin automaattisiin skannauksiin asiakkaiden sivustoilla?”
Pelkästään automaatioon ei kannata luottaa, mutta se on erittäin hyödyllinen osa prosesseja.
Automaattiset skannaukset voivat tarkistaa suuria sivumääriä nopeasti, tunnistaa toistuvia teknisiä ongelmia ja auttaa huomaamaan uusia virheitä sivuston muuttuessa. Jotkin saavutettavuusesteet vaativat kuitenkin kontekstin ymmärtämistä, ja ne voidaan arvioida kunnolla vain manuaalisella testauksella.
”Automaattinen seuranta on lähtökohta: se havaitsee tekniset ongelmat luotettavasti kaikilla sivuilla. Aitoa toimivuutta se ei taas kykene arvioimaan. Otetaan esimerkiksi matkanvarauslomake: päivämäärän valitsin on teknisesti siisti ja jokainen solu on painike asianmukaisella nimikkeellä. Mutta kun olet valinnut lähtöpäivän, paluupäivän valinta ilmaistaankin pelkällä värillä, eikä valittua aikaväliä koskaan ilmoiteta ääneen. Ruudunlukijan käyttäjä kuulee vain ’1. syyskuuta, painike’ kolmekymmentä kertaa, eikä hänellä ole aavistustakaan, mitä on valittuna. Mikään skanneri ei merkitse tätä virheeksi, koska mitään sääntöä ei ole rikottu. Ongelma tulee esiin vasta, kun joku oikeasti yrittää varata matkaa.”
— Ewa Gräuler
”Kuka on vastuussa saavutettavuudesta: asiakas vai digitoimisto?”
Käytännössä vastuu on jaettu. Toimistot voivat varmistaa, että saavutettavuus otetaan huomioon suunnittelussa, kehityksessä, testauksessa ja uusissa sivustokomponenteissa. Asiakkaat puolestaan hallitsevat yleensä sisältöä, sisäisiä prosesseja ja päätöksiä, jotka muokkaavat verkkosivustoa ajan myötä.
Tämän vuoksi saavutettavuus ei ole yksittäinen asia, jonka sivuston kehittäjä korjaa kerralla ennen julkaisua. Jokainen uusi lisäosa, uudistus, sisältöpäivitys tai ominaisuus voi tuoda mukanaan uusia esteitä. Paras tulos saavutetaan, kun molemmat osapuolet käsittelevät saavutettavuutta osana verkkosivuston normaalia workflow’ta, ja jatkavat siitä keskustelemista sivuston tai projektin kehittyessä.
”Kuinka paljon aikaa ja budjettia saavutettavuudelle pitää varata?”
Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan riippuu verkkosivuston koosta ja sen ominaisuuksista, kuinka saavutettava se jo on, ja kuinka paljon muutoksia tarvitaan.
Suurimman vaikutuksen tekee se, että saavutettavuutta mietitään jo varhaisessa vaiheessa. Sivustokomponentin korjaaminen sen suunnittelu- tai kehitysvaiheessa on yleensä paljon helpompaa kuin sen uudelleenrakentaminen myöhemmin.
Sama pätee tiimiisi. Mitä enemmän saavutettavuusosaamista kerrytätte sisäisesti, sitä enemmän voitte käsitellä asioita osana tavallisia työnkulkuja. Työkalut voivat tukea tiimejä testauksessa ja seurannassa, kun taas saavutettavuuskoulutus auttaa suunnittelijoita, kehittäjiä ja sisältötiimejä välttämään samojen esteiden luomista uudelleen.
”Suurin kustannustekijä on jälkikäteen tehtävä korjaustyö: komponentin korjaaminen suunnittelun aikana maksaa murto-osan siitä, mitä sen uudelleenrakentaminen julkaisun jälkeen maksaa. Sen sijaan, että budjetoidaan vain yksi suuri korjausprojekti, investoi jo varhaisessa vaiheessa osaamiseen ja jatkuvaan seurantaan. Siten olemmekin rakentaneet Eye-Ablen — meiltä yritykset valitsevat tarpeisiinsa sopivat työkalut sekä tuen, ja kasvattavat saavutettavuuttaan askel askeleelta.”
— Ewa Gräuler
Saavutettavuus alkaa vuoropuhelusta
Saavutettavuus voi tuntua varsin laajalta aihealueelta, varsinkin jos asiakkaasi on sen kanssa vasta alussa. Digitoimistojen ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkia vastauksia suoriltaan: tärkeintä on pystyä avaamaan keskustelu, esittää oikeita kysymyksiä ja auttaa asiakkaitasi ottamaan seuraava askel.
”Sinun ei tarvitse tulla saavutettavuusasiantuntijaksi yön yli, eikä sinun tarvitse tehdä sitä yksin. Digitoimistoille tärkeintä on tehdä saavutettavuudesta osa työnkulkua alusta alkaen. Tuo se osaksi jokapäiväisiä keskusteluita asiakkaidesi kanssa, auta heitä ymmärtämään parhaat käytännöt ja varmista, että saavutettavuus otetaan huomioon läpi koko projektin, ja ettei sitä käsitellä vain jälkiajatuksena. Kyse on asiakkaiden tukemisesta ja kouluttamisesta jokaisessa vaiheessa, samalla kun tunnistetaan hetket, jolloin mukaan kannattaa tuoda erikoisosaamista oikeiden ratkaisujen varmistamiseksi.”
— Kirsty Sharp
Lopulta saavutettavuus toimii parhaiten silloin, kun siitä tulee luonnollinen osa digitaalisten kokemusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa – eikä jotain, mitä lisätään vasta lopuksi.
Seuraavan kerran, kun asiakkaasi kysyy ”onko sivustomme oikeasti saavutettava?”, tiedät mistä aloittaa.
Kuinka saavutettava sivustosi on?
Skannaa sivustosi 2 minuutissa, tunnista nykyiset esteet ja tee verkkosivustostasi saavutettava kaikille.