Työharjoittelujaksot kuuluvat ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoihin. Opiskelijat etsivät harjoittelupaikkansa pääsääntöisesti itse. Työharjoitteluun voi päästä esimerkiksi lähettämällä yritykselle avoimen hakemuksen, kuten ohjelmistoalaa Tampereella opiskeleva Terhi.
Ohjelmistoalalle Terhi kuvaa päätyneensä ”tavallaan vahingossa”. Pelikehitys kiinnosti Terhiä, kun hän haki Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietojenkäsittelyä. ”Hain sillä ajatuksella, että minusta tulisi pelien tekijä. Ohjelmistopuoli kuitenkin vei mennessään, ja jäin sille tielle”, Terhi summaa.
Kuinka työharjoitteluun pääsee?
Terhi kuuli Seravosta luokkatoveriltaan. ”Päätin tutustua Seravoon. Yritys vaikutti kotoisalta, asiantuntevalta ja hyvältä työpaikalta verkkosivujen ja blogin perusteella. Hakuhetkellä ei ollut paikkoja auki vakituisille työntekijille, harjoittelijoille tai kesätyöntekijöille, mutta päätin kokeilla, jos avoimen haun kautta nappaisi.”
Hakemuksen lähettämisen jälkeen ei mennyt pitkä aika, kun Seravo pyysi Terhiltä taidonnäytettä Python-kielellä. ”Toimitin näytteen, josta sain laajan rakentavan palautteen ja kutsun haastatteluun. Itse haastattelu jännitti aluksi, mutta kun tajusi, että haastattelijat ovat rentoja persoonia joita oikeasti kiinnosti, kuka siinä edessä oli, jännitys hieman helpotti. Kuitenkaan se ei kokonaan hävinnyt!”
Terhiä jännitti, että tämän jälkeen hakemus ei etenisi, eikä harjoittelupaikkaa olisi tarjolla. Pelko oli kuitenkin tässä tapauksessa turha, ja Terhi saikin tarjouksen harjoittelupaikasta. Tarjouksen hyväksymistä ei tarvinnut epäröidä: ”Seravo oli onnistunut antamaan erinomaisen kuvan itsestään!”
”Seravon hakuprosessiin taisin panostaa eniten joka askeleella, koska halusin tietää, miten paljon lukemani tekstit pitivät paikkaansa. Ensimmäisellä viikolla huomasin, että blogitekstit eivät kaunistelleet.”
Terhi haki harjoittelupaikkaa myös muista yrityksistä, mutta Seravo erottui edukseen. ”Seravon hakuprosessiin taisin panostaa eniten joka askeleella, koska halusin tietää, miten paljon lukemani tekstit pitivät paikkaansa. Ensimmäisellä viikolla huomasin, että blogitekstit eivät kaunistelleet.”
Ensimmäinen työpäivä
Terhi kuvailee ensimmäistä työpäiväänsä jännityksentäyteiseksi. ”Huijarisyndrooma iski. Mitä jos olinkin myynyt itseni liian hyvin? Mitä jos en osaakaan kaikkea? Nämä ajatukset ovat varmasti kullekin tuttuja, vaikka ovatkin lähes aina turhia. Jos et olisi tarpeeksi hyvä siihen työhön, minkä sait, et olisi saanut sitä työpaikkaa.”
Ensimmäisenä päivänä Terhi sai eteensä työkoneen, johon sai itse asentaa Linux-käyttöjärjestelmän. ”Linux ei hirveästi eroa MacOS- tai Windows-järjestelmästä, vaan on käyttökokemukseltaan hieman kuin sekoitus kummankin tutun järjestelmän vahvuuksista. Linuxin asentaminen oli hyvin helppoa jopa ihmiselle, joka ei sitä koskaan aiemmin ollut tehnyt.”
Tukea työkavereilta
Työskentelyvälineet tulivat Terhille nopeasti erittäin tutuksi aiempien opintojen ja työtovereiden ansiosta. Pikakomennot, perehdytykset ja pakolliset koulutukset oli nopeasti käyty läpi. ”Pikakomentoja kyllä riittää vielä opittavaksi varmaan seuraavalle vuosisadalle saakka. Muutenkin yrityksen standardi, eli priiman tuottaminen, tuli tutuksi ja siihen olenkin pyrkinyt harjoittelun ajan, aina tarvittaessa apua saaden.”
Omaan työtiimiin sopeutuminen oli nopeaa, ainakin Terhin näkökulmasta. ”Tunsin heti oloni tervetulleeksi ja sisäpiirijutut tiimissä olivat aika helppo ymmärtää siinä kohtaa, kun niitä ilmeni. Jos niitä ei hoksannut itsekseen, niin joku aina selvensi, miksi jokin asia oli hauskaa. Sanasto on joka tiimissä teknistä sanastoa lukuunottamatta samankaltaista, joten yhteinen kieli eri tiimeillä on auttanut muihinkin tutustumisessa. Nopeasti olinkin todella tuttu kasvo työtovereille!”
Opiskelu ohjelmistoalalla
Oppimiskaartaan Terhi kuvailee nopeaksi, kun pääsee oman alan tehtäviin ja käytäntöihin käsiksi. ”Perustaitojen kehitys oli huomattavaa jo muutamassa viikossa, kun sata kysymystä väheni yhdeksäänkymmeneen ja kädestä ei enää tarvinnut niin kovaa pitää kiinni.”
Vaikka alalla olisi työskennellyt jo vuosia, välillä voi tulla mutkia matkaan. Tällöin työkaverien ja oman tiimin tuki korostuu. ”Joskus huolimattomuusvirheitä kyllä tulee, ne kuitenkin huomataan ja korjataan. Virheistä oppii, ja positiivista on se, että joku muu voi sen virheen huomata, ennen kuin se päätyisi tuotantoon.”
Ohjelmistoalalla Terhiä viehättää sen monipuolisuus ja ongelmien ratkaisu. ”Paras puoli on se, kuinka paljon päättelyä työhön sisältyy. Joka päivä oppii jotain uutta, ja sitä mukaa omat taidot kehittyy. Jokaisessa ongelmassa on jollain tavalla hieman erilainen ratkaisu, mikä tekee työstä mielenkiintoista. Samoja ratkaisuja voi aina hyödyntää, mutta jokaisessa tapauksessa soveltaminen on olennaista. Mikään opittu asia ei ole turhaa. Ei sitä koskaan tiedä, missä kyseistä asiaa voi käyttää edukseen!”
Nopeatahtinen IT-ala
IT-ala on tunnettu nopeasta kehitystahdistaan, ja siksi elinikäinen oppiminen onkin tärkeää. ”Työkalut kehittyvät jatkuvasti ja tämä vaatii jatkuvaa opiskelua, jotta pysyy kehityksen aallonharjalla. Tämä tarkoittaa sitä, vaikka harjoitteluni ja koulutukseni päättyykin jossain kohtaa, oppiminen ei”, Terhi summaa.
Terhi kannustaa muitakin työharjoittelupaikkaa etsiviä tutustumaan Seravoon. ”Suosittelen Seravoa harjoittelupaikaksi. On hyvä aloittaa ura yrityksestä, jossa sinuun halutaan tutustua myös ihmisenä eikä vain tekijänä!”
Kiinnostuitko? Tule Seravolaiseksi
Tutustu avoimiin työpaikkoihimme tai lähetä meille avoin hakemus, kuten Terhi! Lisätietoja löydät Seravon rekrysivulta.